Talvivaaran pahamaineinen kipsisakka-allas tyhjillään syksyllä 2013.

Talvivaaran ympäristöongelmat ylittivät uutiskynnyksen viimeistään vuonna 2012, kun kaivoksen kipsisakka-altaan muovipohja repesi, ja 240 000 kuutiota jätevesiä pääsi luontoon. Paastot.fi -datan avulla voi tarkastella, minkä luokan ympäristöonnettomuudesta oli kysymys.

Vuonna 2012 Talvivaaran kaivos erottuu selvästi Suomen raskasmetallipäästökartalla. Kaivoksen nikkelipäästöjä kuvaava pallukka on maan suurin, 3640 kiloa vuodessa. Kakkosena on Norilsk Nickelin Harjavallan tehdas, 2280 kiloa nikkeliä luontoon. Mutta Suomenlahden etelärannalta löytyy huomattavasti huolestuttavampi päästölähde. Eesti Energian Narvan voimalaitos vastaa lähes koko Viron sähköntuotannosta – ja raskasmetallipäästöistä. Vuonna 2012 savukaasujen mukana ilmakehään lähti 36 500 kiloa sinkkiä, 26 700 kiloa lyijyä ja 4 450 kiloa nikkeliä.

Suurin syy Narvan huikeisiin päästöihin on voimalaitoksen polttoaine, Viron palava kivi, eli öljyliuske. Epäpuhtaan polttoaineen energiasisältö on alhainen. Sen poltossa syntyy runsaasti tuhkaa, raskasmetalleja, rikkiä ja typen oksideja.

En ole suuri Talvivaara-fani, mutta numeroiden valossa näyttää siltä, että kaivoksen raskasmetallipäästöt ovat saaneet ansaitsemaansa ankaramman kohtelun julkisuudessa. Jos tarkastellaan vuotta 2011, Talvivaaran raskasmetallipäästöt häviävät kartalta kokonaan. Esimerkiksi Kajaaniin kaukolämpöä tuottavan Kainuun Voiman höyryvoimalaitos on paljon näkyvämpi tekijä päästökartalla. Vuonna 2013 Talvivaaran nikkelipäästöt olivat jälleen lupaehtojen mukaisella tasolla, 420 kiloa vuodessa. Talvivaaran kaivosta ympäröivät vesistöt ovat toki herkkiä latvavesiä, joiden pilaaminen on helppoa pienilläkin päästötasoilla.

Vuoden 2013 päästötiedot ilmestyvät päästöt.fi -palveluun heti kun ne ovat saatavilla kesäkuussa 2015. Kun vuoden 2014 päästöt raportoidaan EU:n ympäristövirastolle ja ne ilmestyvät paastot.fi -palvelun tietokantaan, ei suomalaisten nikkelipäästöjen kuninkuudesta ole epäselvyyttä. Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaasta lurahti Kokemäenjokeen heinäkuussa 2014 tehtaan prosessivesiä. Jätevesipäästö sisälsi muun muassa huikeat 66 tonnia nikkelisulfaattia.

Satelliittikuva Narva-joen varrella sijaitsevasta Eesti-Energian voimalaitoksesta.