Blog

Apps4Finland-voitto päästöt.fi-palvelulle!

Apps4Finland-voitto päästöt.fi-palvelulle!

paastot_screencap3Eilen 3.12.2014 järjestetty Apps4Finland-kilpailun palkintojenjako oli todellinen jännitysnäytelmä. Tiesimme päässeemme avoimen datan sm-kilpailun finaaliin, mutta oli vaikea arvata, mitä Mikael Jungnerin johtama tuomaristo pitäisi päästövisualisoinnistamme.

Tykkäsihän se, sillä nousimme Marko Tannisen kanssa lavalle Hahmota-sarjan voittajina. Sarjassa palkittiin töitä, jotka kiteyttävät monimutkaista tietoa helposti ymmärrettävään visuaaliseen muotoon. Tuomaristo kiitteli työn selkeyttä ja visuaalisuutta.

”Lisäksi työ helpottaa päästöihin liittyvien mittasuhteiden ymmärtämistä”, perusteltiin valintaa.

Jännitys säilyi loppuun saakka, sillä koko kilpailun Grand Prix-voittaja valittiin ensi kertaa yleisöäänestyksen tuloksena neljän kilpailusarjan voittajien joukossa. Paastot.fi voitti myös yleisöäänestyksen, äärimmäisen niukasti ennen Vaikuta-sarjan voittajaa, Eduskunta Explorer -kännykkäsovellusta. Eduskunta Explorerilla voi seurata Suomen eduskunnan päätöksentekoa ja kansanedustajien toimintaa omalla kännykällään. Taisi olla meidän onnemme, ettei sovellus vielä toimi kuin Windows -puhelimissa.

Apps4Finland-kilpailu innostaa kansalaisia avoimen datan ja avointen tietovarantojen luovaan käyttöön. Usein luovan prosessin laukaisee turhautuminen. Näin kävi myös meille. Idea paastot.fi -palveluun syntyi jo neljä vuotta sitten, kun olin jutunteossa Tekniikan päivät -tiedetapahtumassa. Kysyin ilmastopäästöjä tilastoivalta viranomaiselta, mistä löytäisin tiedon Suomen suurimmista saastuttajista.

”Emme julkaise tietoja”, kuului minua ällistyttänyt vastaus.

Sain sentään kysyttyä, mitä tiedoilla tehdään. Selvisi että ne raportoidaan EU:n ympäristövirastolle. Nopeasti löysinkin jättimäisen tietokannan, jossa ei ollut pelkästään Suomen, vaan kaikkien EU-maiden laitoskohtaiset päästötiedot. EU-parlamentin vuonna 2006 tekemä viisas päätös velvoitti perustamaan keskitetyn rekisterin ja julkistamaan tiedot kaikkien käyttöön. Hämmästyttävää kyllä, kukaan ei näyttänyt hyödyntävän avoimena datana julkaistua valtavaa datapakettia millään tavoin.

Paastot.fi on käyttöliittymä European Pollutant Release and Transfer Register (E-PRTR)-tietokantaan raportoituun teollisuuden päästötietoon. Yli 30 000 teollisuuslaitosta ympäri Eurooppaa, hiilivoimaloista aina sikaloihin, raportoivat EU-lainsäädännön velvoittamina 91:n eri aineen haitalliset päästönsä ilmaan ja vesistöihin. Lähdimme rakentamaan palvelua saatuamme lokakuussa 2014 Datademo-rahoituksen suomenkielisen version kehitystyöhön. Nyt voitokas palvelu on tarkoitus toteuttaa eri kieliversioina kaikkien EU-kansalaisten käyttöön.

Paastot.fi -työryhmä

Petja Partanen, Viestintäyhtiö Tarinatakomo: palvelun konseptisuunnittelu ja tietokantatoteutus

Marko Tanninen, Frendo Oy, käytettävyys, ulkoasu ja verkkopalvelun toteutus.

 

Kilpailun lehdistötiedote http://www.apps4finland.fi/avoimen-datan-suomenmestari-paastot-fi-paljastaa-eun-suurimmat-saastuttajat/

Vuoden 2014 Apps4Finland-kilpailun tulokset http://www.apps4finland.fi/2014-voittajat/

 

 

Nikkeliä ja lyijyä rajan takaa

Nikkeliä ja lyijyä rajan takaa

talvivaara_kipsisakka-allas

Talvivaaran pahamaineinen kipsisakka-allas tyhjillään syksyllä 2013.

Talvivaaran ympäristöongelmat ylittivät uutiskynnyksen viimeistään vuonna 2012, kun kaivoksen kipsisakka-altaan muovipohja repesi, ja 240 000 kuutiota jätevesiä pääsi luontoon. Paastot.fi -datan avulla voi tarkastella, minkä luokan ympäristöonnettomuudesta oli kysymys.

Vuonna 2012 Talvivaaran kaivos erottuu selvästi Suomen raskasmetallipäästökartalla. Kaivoksen nikkelipäästöjä kuvaava pallukka on maan suurin, 3640 kiloa vuodessa. Kakkosena on Norilsk Nickelin Harjavallan tehdas, 2280 kiloa nikkeliä luontoon. Mutta Suomenlahden etelärannalta löytyy huomattavasti huolestuttavampi päästölähde. Eesti Energian Narvan voimalaitos vastaa lähes koko Viron sähköntuotannosta – ja raskasmetallipäästöistä. Vuonna 2012 savukaasujen mukana ilmakehään lähti 36 500 kiloa sinkkiä, 26 700 kiloa lyijyä ja 4 450 kiloa nikkeliä.

Suurin syy Narvan huikeisiin päästöihin on voimalaitoksen polttoaine, Viron palava kivi, eli öljyliuske. Epäpuhtaan polttoaineen energiasisältö on alhainen. Sen poltossa syntyy runsaasti tuhkaa, raskasmetalleja, rikkiä ja typen oksideja.

En ole suuri Talvivaara-fani, mutta numeroiden valossa näyttää siltä, että kaivoksen raskasmetallipäästöt ovat saaneet ansaitsemaansa ankaramman kohtelun julkisuudessa. Jos tarkastellaan vuotta 2011, Talvivaaran raskasmetallipäästöt häviävät kartalta kokonaan. Esimerkiksi Kajaaniin kaukolämpöä tuottavan Kainuun Voiman höyryvoimalaitos on paljon näkyvämpi tekijä päästökartalla. Vuonna 2013 Talvivaaran nikkelipäästöt olivat jälleen lupaehtojen mukaisella tasolla, 420 kiloa vuodessa. Talvivaaran kaivosta ympäröivät vesistöt ovat toki herkkiä latvavesiä, joiden pilaaminen on helppoa pienilläkin päästötasoilla.

Vuoden 2013 päästötiedot ilmestyvät päästöt.fi -palveluun heti kun ne ovat saatavilla kesäkuussa 2015. Kun vuoden 2014 päästöt raportoidaan EU:n ympäristövirastolle ja ne ilmestyvät paastot.fi -palvelun tietokantaan, ei suomalaisten nikkelipäästöjen kuninkuudesta ole epäselvyyttä. Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaasta lurahti Kokemäenjokeen heinäkuussa 2014 tehtaan prosessivesiä. Jätevesipäästö sisälsi muun muassa huikeat 66 tonnia nikkelisulfaattia.

narva_satelliittikuva

Satelliittikuva Narva-joen varrella sijaitsevasta Eesti-Energian voimalaitoksesta.